8.lk oppilaiden Vaattunkikönkäällä (2012) keväisellä luontoretkellä kirjoittamat runot:


”Oksat jalkojen alla poksuu,
leukani samaan aikaan loksuu.
Metsä on niin ihmeellinen, etten ymmärrä
kaikkia taikoja sen.
Palaan tänne aina uudestaan,
etsimään rauhaa joka puhdistaa.
Metsä niin hieno paikka että olen huoleton”

”Metsästä kuuluu ääniä,
kohinaa ja sirkutusta,
lehtien vilkutusta”

”Oli puussa linnunpönttö,
ja kaverini hieman sönkkö.
Maahan istui, pysähty,
lintuja kuunteli ja itse säveltä muunteli.
Kuului lintuja yksi ja kaksi,
ehkä tämä päivä muuttuu vielä mahtavaksi”

”Puussa kiipeili pikkuinen mato,
ei toivottavasti tule metsään neulaskato.
Kosken kuohunta lapsuusmuistot herättää,
toivon että tulevaisuudessakin tämä metsä eloon jää.
Lintujen viserrys tuo kuuluu,
hyönteiset metsän rauhassa uinuu.
Lenteli metsässä pikkuinen varis,
on metsän rauhallisuus kovin kaunis.
Joskus kun metsään kuljen,
silmäni suljen.
Hengitän metsän ilmaa,
se ajatukset kaukomaille liitämään saa”

”Metsässä kaikuu paljon ääniä,
puissa näkyi komeita kääpiä.
Puolukanvarret kävellessä kahisee,
ja tuuli kuusien latvoissa puhisee.
Metsässä tuntee aina rauhaa,
kun jossain kaukana koski pauhaa”

”Näin puun,
oli hieno.”

”Luonnossa on mukavaa,
siellä on niin rauhallista”

”Metsä tuoksui,
avasin silmäni.
Kaiken kauniina näin,
jatkui päiväni”

”Metsä elää, odottaa tulevaa kesää”

”Retki oli hauska,
vaihtelua kouluun.
Puut ja kasvit olivat hienoja
ja maisemat kauniita”
Ville Nissinen
”Tänään ollaan luonnossa,
eikä missään huonossa.
Vaan erittäin hyvässä,
ajatusmaailmassa syvässä”

”Mettä ja polku,
mentiin mettäpolku.
Valto pieras ja kiusattiin puita,
taivas varjele ketä sieltä tulee,
sieltä tulee koivu”

”Vaattungissa oli hyvä retki,
ihan mieleen palaa lapsuuden hetki.
Puita on monenlaisia,
melko monet samanlaisia.
Kohta on retki ohi,
onneksi hyvitteenä saatiin lohi”

”Metsän puita, kasveja,
kävellessä lasken askelia.
Kuuntelen linnunlaulua,
katselen maisemia kauniita.
Luonnon tuoksu on ihana,
tämän päivän muistan kivana”

”Kun linnut visertävät,
metsä tuoksuu ja ihmiset ovat iloisia.
Tunnen olevani kotona.
Mielessäni vilisee vain positiivisia asioita,
mikä saa minut energiseksi.
Tunnen ollessani metsässä kuin olisin kotonani,
eikä sitä voi muuttaa mikään.
On se metsä vain niin rauhoittava paikka”

”Luonto on kiva,
jee jee”

”Metsässä tuoksuu raikkaalta,
nyt keksi maistuisi maukkaalta.
Koski kohisee, linnut laulaa,
mieleni tekisi laulu karauttaa”

”On ollut kiva retki,
luokanvalvoja Kirsi sen meille keksi.
Neljä rastia käyty on,
viimeinen rasti käymättä on.
Aamulla olo oli vähän laiska,
kohta makkaraa pääsemme paistaan”

Lammasretkellä keksityt tarinat


Olipa kerran lampaat, jotka oli vakoojia. Ne vakoili ja pakoili ja makoili. Ne vakoili ihmisiä. Karitsat söi tissiä ja lampaat heinää. Lampaat sai selville, että ihmiset on merirosvoja jotka varastaa. Lampaat sai merirosvojen aarteen ja jakoi sen. Aarteessa oli lampaiden heiniä.

Runo Metsämörrimetsästä, Särkelän pk syyskuu 2012

Sataa, sataa ropisee
ja Päivi T on meidän opettjaa
Siellä voi hyppiä ja
juosta
Siellä vihisee ja hulisee
ja siellä on kiva olla.
Siellä ei ole katuja.
Siellä kesälehdet hulisee
ja tulisee